jälleen kirjailijan ”viimeinen” teos.

barnesin jälkeen jalonen
Riitta Jalonen: Henkivakuutus. 2026. Tammi.
Luulin (kai ehkä moni muukin), että Riitta Jalosen Omat kuvat (2022) olisi ollut Jalosen viimeinen teos, jonka hän kirjoittaa/julkaisee, niin olin väärässä.
Tänä vuonna ilmestyi Jalosen uusin ja miksikäs ei, Jalonen ei petä.
Henkivakuutus - teoksessa kaikki on tuttua Jalosta, kuin jatko tahi toisinto edelliselle teokselle ja lukeminen taas nautinto, olkoonkin, että ehdin välillä ajatella, josko olen nämä jo lukenut.
Mutta, olkoon niin tai näin, teos oli taattua tuttua turvallista Jalosta ja hyvä niin.
Jalosen ystäville!
"Kirjoittava minä tiesi paljon enemmän kuin itse tiesin tietäväni. Varhaisista juurista on kehittynyt hiljalleen nuppuja mutta täyteen kukkaan ne voivat puhjeta vasta lukijan luona.Imupaperin kaltaiseen mieleeni on tarttunut aineistoa sekä eläviltä että kuolleilta. Kynä, jota olen pidellyt, on siivilöinyt sanojen paljoudesta vain osan paperille. Harvat sanat erottuvat toisistaan ja antavat tilaa sille mitä ei sanota."