nilsiäläisessä baarissa 

Laura Malmivaara & Antti Heikkinen: Pelkkää hyvää. 2025. Otava

Ostettiin keväällä ikivanha talo. Kesällä muutettiin. Edellinen asukas oli 94-vuotias ja liikkui talon kerrosten välillä tuolihissillä. Arvattavaa siis, että pihahommaa on tarjolla - sisärempontista puhumattakaan. Mutta pihanraivaushommissa olen kuunnellut toisinaan äänikirjoja. En ole niissä - äänikirjojen kuuntelemisessa kovin hyvä - mutta löysin yhden, joka on enemmän kuin äänikirja. Tämä taitaa mahtua otsikon "dialogiromaanin" alle. Kuuntelin teosta, romaania, enemmän kuunnelmana, kuten vanhanaikaista radioteatteria kuin äänikirjaa. 

Kyseessä on siis Antti Heikkisen ja Malmivaaran yhteisteos ja he ovat myös äänikirjassa / audiodraamassa äänessä, samoin kuin myös näyttelijät Marja Packalén ja Aimo Räsänen.

Tätä oli tosi tosi kiva kuunnella. 

Laura Malmivaaraa toki kuuntelisin vaikka sitä mennyttä puhelinluetteloa lukemassa ja tässäkin hän on upea eikä kolmen muun näyttelijän suoritusta päse moittimaan lainkaan.

 Ja jos on koskaan lukenut mm Laura Malmivaaraa tai Antti Heikkistä (kuten seim Baarijakkaran), varmasti pitää myös tästä. 

Tämä olin "elämänmakuinen", murrettakin oli, nälvintää ja humaltumista. Haavoja ja rupia avattiin, revittiin ja laastaroitiin. Oli kivistävää tunnetta äitiydestä, urasta, sen laskusuunnasta. 

Juonesta: 

On siis viisikymppinen naistaitelija, matkalla laulukeikalle Tahkolle. On taksikuski, on nilsiäläisen baarin emäntä ja on toimittaja, omakustannerunoilija, joka tekee taiteilijasta juttua paikalliseen lehteen. Tästä lähdetään ja minä pidin. 

Hieno kuunelma. 

Oivallinen otsikko ja tarinointi otsakkeen ympärillä, teemojensa ympärillä oli korviin sopivaa, juouhevaa, jutustelevaa, luonnikasta.