kun nobelisti on Nobelinsa ansainnut

Claes Andersson: Aamu meren rannalla

Annie Ernaux: Journal du dehors

tuttua ja turvallista? ja sitten jotain mikä ei irtoa mielestä

Jon Fosse: Aliss at the fire. 2010.

Andrew Miller: The Land in Winter. 2024

Teoksessa on myös Hollinghurstin loppusanat, koskettavat, taustoittavat miksi hän päätti sijoittaa juuri tähän tarinan homokultturin pimeät puolet, aikakauden surman, aidsin. Mutta, olkoonkin, että seksiä ja huumeita ja aidsia oli tarinassa todella todella todella paljon, ilman niitä tätä tarinaa ei olisi voinut kirjoittaa.

kerta kerran jälkeen parempi alkuvuoden kirja

truth or close to it, or not at all

Benjamin Wood: Seascraper. 2025.

Joel Haahtela: Lumipäiväkirja. 2008. Otava

Kerttu-Kaarina Suosalmi: Jeesuksen pieni soturi. 1977. Gummerus

kun naisen paikkaa osoitetaan…

Neljä hyvää kirjaa #postauspinoalyhyemmäksi #matalankynnyksenpostaus

Lisa Ridzen: Kurjet lentävät etelään. 2025. Tammi

Elena Ferrante: Napoli-sarja / Loistava ystäväni, Uuden nimen tarina, Ne jotka lähtevät ja ne jotka jäävät, Kadonneen lapsen tarina. WSOY

Raija Siekkinen: Elämän keskipiste. Novelleja. 1983. Otava.

Eeva Kilpi: Se mitä ei koskaan sanota. 1979. WSOY

Eeva Joenpelto: Avoin, hellä ja katumaton. 1991. WSOy

elämän rouva ja vähän kuolemankin

Violaine Huisman: The Book of Mother

Eeva Joenpelto: Ei ryppyä, ei tahraa. 1989. WSOY

Mariia Niskavaara: Ester, teurastaja. 2025. Kosmos

äidin maaliviiva ja tyttären keski-iän kriisi

Laura Malmivaara & Antti Heikkinen: Pelkkää hyvää. 2025. Otava

”kun ihminen loi humanoidin omaksi kuvakseen”